Saanan pennut 3v <3

Tänään on kolme vuotta siitä kun meidän ensimmäinen pentueemme näki päivänvalon <3 Viisi ihanaa pentua, neljä tyttöä ja yksi poika. 

Onnea Siiri, Stella, Blacie, Kepa ja Malla <3 

Rakkaudella <3 

Terhi 

Pennut muuttivat uusiin koteihin

Niin nopeasti ne viikot kuluivat ja edessä oli pentujen luovutusikä. Kaikille pennuille oli koti valittu jo hyvissä ajoin ja tulevissa kodeissa kuumeisesti odotettiin uutta perheenjäsentä. Me tietenkin hiukan jännitimme miten pennut pärjäävät uusissa kodeissaan ja miten Siiri reagoi kun pennut lähtevät. Kaikki se murehtiminen oli turhaa :) ekana lähteneet Sulo ja Sampo ovat kotiutuneet hienosti ja jatkaneet samoja tuttuja touhuja ja leikkejä uusien perheidensä kanssa. Samoin Samu otti oman emäntänsä niin omakseen että kun Ida tuli häntä hakemaan niin Samu haki Idan kengän eteisestä, kantoi olohuoneeseen ja aloitti määrätietoisen pureskelun jo heti meillä :D "tämä on minun emäntäni ja minun kenkäni" tuumi Samu :)

Myöskään isojen koirien reaktiossa pentujen lähtöön ei ole ollut ihmeenpää, tai ihme on se miten pienessä hetkessä koirat elävät....monen viikon ajan Siirin kintereillä juosseet pentuset kun olivat pois tuntui että Siiri palasi välittömästi takaisin normaaliin rytmiin eikä mielestäni ollenkaan haeskellut pentuja...niin hetkessä elää koira! Ruokaa, rakkautta, rajoja ja "rytinää" eli lenkkiä ja touhuamista, niitä tarvitsee koira ja on onnellinen!!

Mitä kaikkea meille perheenä jäi käteen; ihania hetkiä pentujen parissa, kasvun ihmettä ja sitten ilo tutustua taas uusiin ihmisiin ja heidän onneensa uudesta perheenjäsenestä. Liekö syynä että pentue oli näin pieni mutta en ole ollenkaan niin väsynyt tämän rupeaman jälkeen mitä olin silloin ekan pentueemme kohdalla...Ilolla seuraan pentujen sopeutumista uusiin koteihin ja autan aina tarvittaessa jos vain osaan. Täällä Jokioisilla on aina hoitopaikka soturille jos sitä joskus tarvitaan!!!

Teille Uudet Koiranomistajat tahdomme toivottaa hienoja ja antoisia hetkiä Mossen, Sasun ja Ripen kanssa. Pitäkää koirastanne hyvää huolta ja antakaa sille hyvä koiramainen elämä!! <3 <3

Ida ja Mosse <3

Mäkilät ja Sasu <3 toinen pojista odotteli kotosalla

Ossi ja Reppumiehen Rippe III

Kaikkea hyvää toivottaen Terhi, Vesku, Susanna, Annika ja Aleksi

Metsälenkki

Tänään oli ihan aurinkoinen aamu ja lähdimme koko koiraporukalla metsälenkille. Pennut ovat ko lenkin jo menneet muutamaan kertaan, ensin pahimmat paikat sylissä matkaten...nyt jo koko lenkki omin jaloin :) Kuvat kertokoon puolestaan...

 Malla on "vähän" innoissaan :)

 Vähäks on noloa kun kuvaat....

 Laitan silmät kiinni niin ei kukaan näe :)

 Sampo!

 Siiri-Äiti <3

 Sulo!

Samu!
Ihanaa Viikonloppua!

Automatkailua ja eläinlääkärikäynti

Tänään pennuilla oli jännittävä päivä kun lähdimme autoillen eläinlääkärikäynnille tarkastuksia ja tunnistusmerkintöjä varten. Pennut matkustivat kuljetusboksissa auton takapenkillä jossa mummi piti seuraa muskettisotureille. Matka menikin yllättävän hyvin vaikka emme olleet etukäteen harjoitelleet kuljetusboksissa oloa. 

Perillä pääsimme eläinlääkäri J-P Jallin pöydälle jossa Sampo antoi heti pienet nuolaisut eläinlääkärin nenänpäähän; kavereita ollaan! :) 

Tutkittaessa ei mitään huomautettavaa löytynyt ja kaikki pojat saivat sirut niskaan josta Samu ei virkannut sanaakaan ja Sulo taas huusi niin että naapuritaloonkin varmaan kuului :D 

Kotimatka sujui vielä rauhallisemmin ja kotona oli isoilla koirilla paljon haisteltavaa...

Aamun leppoisaa tunnelmaa...

Ja reissun jälkeen väsytti taas :) 

Kuuden viikon iässä....

Kuuden viikon ikäisenä koiranpennut ovat jo ihania pieniä oikeita koiria <3 

Samu

Sulo

Sampo

Kuvasatoa myös viikon varrelta :) 

Aleksi ja Sampo :) 

Tein isojen koirien kanssa pitkän lenkin sunnuntai-aamuna ja pennut nukkuivat sen aikaa (tai siis jäivät nukkumaan mutta viihdyttivät lapsia lopun aikaa)....Lenkin jälkeen Siiri on väsynyt mutta muskettisoturit olivat virkeitä :) 

Näinä päivinä on mieleen hiipinyt jo haikeus siitä kuinka tosi pian nämä ihanuudet muuttavat täältä synnyinkodistaan omien perheidensä luokse. Järjellä ajatellen sen pitää niin mennäkin mutta tiedän että tunteen tasolla se on surullinen asia, olemmehan kiintyneet muskettisotureihin kovin paljon ja rakastaneet niitä monta viikkoa, eläneet niiden kanssa jokaisen vuorokauden tunnin, nauraneet ja joskus melkein itkeneetkin ;) saattaneet jokaisen tähän maailmaan yön pimeinä tunteina ja seuranneet 

miten pienestä rotanpoikaa muistuttavasta sikiöstä kasvaa KOIRA :) 

Toisaalta on ihana tietää miten paljon uudet perheet heitä jo odottavat!! On mietitty valmiiksi ruokailuja, ulkoaitauksia, koppeja, koirakouluja, hihnoja, pantoja ym...Tiedän että pennut saavat ylen määrin rakkautta osakseen ja TOIVON että saavat myös riittävän määrän rajoja :D 

On ihana ajatella miten saamme taas seurata pentujen kasvua ja mielenkiinnolla odotamme millaisia yksilöitä pojista kasvaa. Ja varmastihan tapaammekin vielä!! 

Näillä mietteillä kohti seuraavaa viikkoa! 

Kuulumisia tältä viikolta

Tällä viikolla päivät ovat olleet ihanan aurinkoisia ja pennut ovat päässeet useita kertoja päivässä ulos. Ulkona on mukava temmeltää ja löytää uusia hajuja ja pureskeltavaa.

                                            Sulo :)

                                           Mallan kanssa leikkiä

                                             Pieni mies ja isot saappaat :)

                                          Sampo vielä korvat pystyssä

                                           Leikitään nyt!!

                                           Jihaa!!!

                                           Isin turvallinen syli <3

                                           Saana-mamma

Saana ja Sulo <3

                                           Sampon taittokorvat??

Tänään kun Saana-mamma oli pentuja moikkaamassa oli hämmästytävää seurata miten äidillisesti Saana (äitikoira itsekkin) hoiti ja hoivasi pentuja. Saana nuoli pentuja ja selvästi keräsi kaikki pikkupojat ympärilleen ja nautti siitä!! Mallakin leikkii pentujen kanssa mutta kaikki äidillinen hellyys puuttuu ;)
Verraten vielä tilanteeseen kun meillä edellisen kerran oli pentuja; silloin talossa asui Saku-uros joka ei varsinaisesti ottanut kontaktia pentuihin ollenkaan, sieti niitä mutta ei ollut kiinnostunut ollenkaan. Ja kun Siiri jäi pentueesta kotiin ei Sakulle ja Siirille koskaan muodostunut läheistä suhdetta...Niin erilaisia ovat koirayksilöt!!